”Taidetyöpaja tuo hyvin esiin, että ihmiset ovat muutakin kuin haasteensa”. Yhteisötaiteilija Anni Lukin – sanataidetyöpajan näyttelystä

”Taidetyöpaja tuo hyvin esiin, että ihmiset ovat muutakin kuin haasteensa” 

Yhteisötaiteilija Anni Lukin – sanataidetyöpajan näyttelystä 

Anni Lukin on yhteisömuusikko ja musiikkikasvatuksen opiskelija. Tänä keväänä hän ohjasi sanataidetyöpajan Hyvän mielen talossa, johon osallistui lahjakkaita kävijöitämme. Yhdessä he loivat taideteoksia, jotka koostuivat äänistä, visuaalisista elementeistä ja sanoista. Ne olivat esillä Hyvän mielen talon näyttelyssä 13.5-4.6.2024. 

Anni keskusteli Hyvän Mielen Talon Lölä Florina Vlasenkon kanssa. 

Näyttelyn ja tämän haastattelun tuottaa Sade Aakko. 

Millainen oli matkasi taiteen tekemiseen ja miten löysit sanataiteen? 

Tämä Hyvän mielen talon sanataideryhmä liittyi yhteisömuusikon opintoihini. Opintoihin sisältyy monitaiteellisia menetelmiä, kun kuvataide ja sanataide, tanssi ja liike yhdistyvät. 

Olen itse lukenut paljon ja kirjoittanutkin vähän. Tästä syystä kiinnostuin sanataiteesta, musiikin lisäksi. Visuaalinen taide liittyi siihen niin, että yhteisömusiikin opinnoissa minun piti tehdä isompi projekti, jonka keksin kevään lopussa. Näin sanataiteen työpajaan tuli osaksi myös musiikkia ja kuvataidetta. 

Meille annettiin vapaat kädet. Aloin ajatella, että monilla ihmisillä on heille tärkeä musiikki tai kappale. Jokainen sai valita itselleen tärkeän merkityksen sisältävän kappaleen, jonka sanoista sai luoda omia sanoja, runoja ja muita sanataideteoksia. Yhteys sanoituksiin inspiroi yhteyttä itseensä. 

Mikä on suhteesi soittimiin ja mitä sinä itse tykkäät tehdä musiikin yhteydessä? 

Olen soittanut lapsuudesta asti selloa ja pianoa. Yliopiston musiikinopettajan opinnossa soitin vähän kaikkea (nauraa). Tykkään kyllä soittaa ja myös laulaa. Sanataidepaja projektissa oli enemmän musiikin kuuntelua, ei soittoa. Kuunneltiin kaikkien tärkeät kappaleet, jonka pohjalta tehtiin sanataidetyötä ja visuaalinen kuvataide seurasi luonnollisesti. 

Kun päätimme tehdä teoksista lopuksi näyttelyn, loimme äänimaiseman näyttelyä varten. Mietimme, että musiikkia voisi korostaa – näyttely on soiva. Musisoimme ja otimme erilaisia ääniä nauhalle. Soitimme, muun muassa, kitaraa, djembeä, mutta myös paperia ja kynäpurkkia. Tehtiin monenlaisia ääniä, joista editoimalla äänimaisema syntyi. Hyvän mielen talon näyttelyn yhteydessä on QR-koodi, jonka kautta yleisö voi kuunnella äänimaiseman. 

Onko sinulla lempi sana? 

Aika hyvä kysymys (nauraa). Aamuvarhain. Se on vanhempi sana, aikaisin aamulla – aamuvarhain, aika hauskaa (hymyilee). 

Mikä on voimakkaampaa – sanallinen vai sanaton taide? Sanat voidaan sensuroida, mutta eikö ole vaikeampaa sensuroida liikkuvaa kehoa tai tuotettua ääntä tai maalattua kuvaa? 

Olen sama mieltä tuosta. Sanat ja kieli ovat tosi tärkeitä välineitä itseilmaisuun, tarinankerrontaan itsestä ja tunteista, sekä maailman ymmärtämiseen. Mutta musiikki ja taide yleensä tavoittavat mitä sanat eivät voi tavoittaa. Taide on hyvä keino ilmaista itseä ilman sanoja. 

Taiteen tekeminen ja taiteilijana oleminen on monille hyvin yksilöllinen itsekeskeinen asia. Kaikki taiteilijat eivät pyri työskentelemään yhteisöjen kanssa ja antamaan ihmisille tilaa ilmaisulle. Olet opiskellut yhteisömuusikoksi ja Sanataidepajan näyttely on yhteisötaide. Miten löysit lähestymistavan työskentelyyn yhteisöjen kanssa? 

Se liittyy paljon yhteisömuusikon opintoihini. Päämäärä on viedä musiikki sinne, minne tarvitaan – sinne missä taiteellisilla menetelmillä voidaan rakentaa yhteisöä ja hyvää mieltä sekä lisätä itseilmaisua. Mietin, pitäisikö minun tehdä yhteistyötä vanhusten talojen vai nuorten aikuisten kanssa. Ajattelin olevan tärkeää, että ihmiset tulevat sanataidetyöpajaan vapaaehtoisesti, itse ilmoittautumalla. 

Siksi ajattelen, että Hyvän mielen talo oli hyvä paikka toteuttaa sanataidetyöpaja. Olen tosi tyytyväinen. Tunnen, että ihmiset saivat merkityksellisyyttä tästä. Psyykkisesti kuormittuneelle kohderyhmälle se on hyvä myöskin päästä purkamaan stigmaa asian ympäriltä. Taidetyöpaja tuo hyvin esiin, että ihmiset ovat muutakin kuin haasteensa. On paljon sanottavaa ja esitettävää! 

Yllättikö sinua jokin sanataidepajan tuloksista? Ja mistä pidit eniten ihmisten kanssa työskentelyssä?  

Yllätys oli vähän itselle, kun kuvataide tuli osaksi musiikkia sanataidepajassa (hymyilee). Ihmisillä oli paljon ideoita ja he toteuttivat kuvallista itseilmaisua erilaisilla tekniikoilla ja tyyleillä. Tämä monipuolisuus oli mukava yllätys, ja että ryhmä myös antoi luovan panoksensa. 

Mikä on lahja, jonka taide ja taiteen tekeminen antavat ihmisille, jotka ovat matkalla mielenterveyden suhteen? 

Kun työskentelimme merkityksellisten laulujen parissa, ihmisillä oli jotain korostettavaa omalla polullaan. Tietyissä sanoissa ja musiikissa he tunsivat jotain, mikä toi heille lisää itsetuntemusta ja he ilmaisivat sen uusien sanojen ja kuvien kautta. 

Minusta tällainen itseilmaisun inspiraatio on erittäin tärkeää. Itsetuntemusta ja -ilmaisua tehostetaan yhdessä luomalla, mikä auttaa omaa luovuutta.   

 

Sanataidetyöpaja oli osa Hyviksen "Lautta – luova lähtö hyvään mieleen" hanketta. Hyvän mielen talo on omistautunut edistämään taidetta ja luovuutta mielenterveyden tukemiseksi. Hyviksen hanke sisältää joukon luovia tapahtumia ja työpajoja. Hanke on suunnattu erityisesti koronakriisin myötä psyykkisesti ja fyysisesti kuormittuneille.  

Jos olet kiinnostunut järjestämään näyttelyn, olethan yhteydessä matalalla kynnyksellä (Sade Aakko 044 768 2228, s-posti sade.aakko@hyvanmielentalo.fi tai Lölä Vlasenko 044 721 4277, s-posti lola.vlasenko@hyvanmielentalo.fi), niin suunnitellaan yhdessä lisää!