Kohtaamisiin pienin askelin

Hyvinvointia kohtaamisista

Meille kaikille on suunnattoman tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin me olemme. Omien tarpeiden, ajatusten ja tunteiden jakaminen on erityisen tärkeää meille hyvinvoinnin kannalta. On väitetty, että emotionaalinen eristäytyneisyys on suurempi terveysriski kuin tupakanpoltto tai korkea verenpaine. Riittää, että on yksi aito, läheinen ja lämmin ihmissuhde, joka luo turvaa, tekee olon rauhalliseksi ja jollakin tavalla varmaksi.

Erilaiset kohtaamiset mahdollistavat ihmissuhteiden luomisen, mistä syystä meidän olisi tärkeä olla kanssakäymisissä toistemme kanssa arjessa. Aina ei välttämättä tarvita sanoja, pelkkä yhdessäolo ja läsnäolo tekevät meille hyvää. Hyvän mielen talon olohuone Ilona on avoin matalankynnyksen kohtaamispaikka, mikä on minusta loistava esimerkki siitä mihin kannustan juuri sinua tulemaan, jos kaipaat ajanvietettä tai yhteyttä toisiin ihmisiin.

Olen itse ollut mukana ohjaamassa talolla nuorten aikuisten olohuonetta, pikkujoululeiriä ja muutamaa muuta toimintaa. Kohtaamani nuoret aikuiset kokivat merkittäväksi, että on paikka, minne kokoontua ja missä sai olla arvostelematta ja vapaasti juuri sen hetken tunnetilan mukaisesti – osallistua halutessaan yhteiseen tekemiseen vaikkapa askarteluun tai jos mieli oli säröillä ja kaipasi kahdenkeskeistä juttutuokiota, tämä oli myös mahdollista. Tilaisuus vain olla mukana ja seurata muiden tekemistä koettiin myös tärkeänä. Me henki, toisten kannustaminen ja hyväksyminen olivat aina kohtaamisissa käsinkosketeltavia.

Monenlaista yksinäisyyttä   

Liian moni meistä kokee yksinäisyyttä. Osa kokee sosiaalista yksinäisyyttä, osa taas tuntee emotionaalista yksinäisyyttä, jolloin voi olla ihmisiä ympärillä, mutta puuttuu läheinen, jolle voi puhua mistä tahansa. Aina ei ole välttämättä kaikille yhtä helppoa lähteä mukaan uusiin tilanteisiin kohtaamaan ihmisiä. Moni kysymys painaa mieltä ja joskus itse lähteminen voi olla vaikeaa. Aito yhteys toiseen ihmiseen kysyy aina osaltaan jossain vaiheessa rohkeutta näyttää sen, mikä itsessä on särkyvää. Tätä ei kuitenkaan tulisi pelätä liiaksi. Tärkeää on toki kuulla omat tunteet ja tarpeet ja olla pelotta aidosti oma itsensä. Jotta voi kohdata täytyy aina uskaltaa tulla myös kohdatuksi jollakin tasolla.

Näin korona-aikana kasvokkain kohtaaminen on välillä ymmärrettävästi ja toivotustikin vähäisempää. Kukapa ei olisi kuullut toteamusta, että olemme tehneet lyhyessä ajassa digiloikan. Digitaalisuus tarjoaa helpompia mahdollisuuksia lähteä tutustumaan esimerkiksi vertaistoimintaan, luentoihin tai vaikkapa etsimään uusia ystäviä verkon välityksellä. Kaikki tämä on mahdollista turvallisesti vaikkapa kotisohvalta käsin.

Digisovelluksia käyttöön

Verkon kautta on mahdollista olla yhteydessä ajasta ja paikasta riippumatta.  Woebot sovelluksen voit esimerkiksi ladata puhelimellesi ilmaiseksi, missä voit käydä keskustelua voinnistasi englanniksi tekoälyn kanssa vaikkapa keskellä yötä. Oiva sovellus tarjoaa sitä vastoin harjoituksia, joilla voi kehittää mielen ja kehon hyvinvoinnin taitoja omaan tahtiin. Chillaa-sovellus taas auttaa vähentämään stressiä, jännittämistä, ahdistusta ja helpottaa sosiaalisten tilanteiden kohtaamista. Lämpimästi voin suositella tutustumaan mielenterveystalo.fi sivustoon, mikä tarjoaa laajasti tietoa, omahoito-ohjelmia ja oppaita. Kuten varmaan jo huomasitkin, verkon tarjonta on uskomattoman laaja, jos kasvokkain kohtaaminen ei ole mahdollista tai juuri sinun juttusi.

Toivon, että lukemisen aikana sinulle tuli tunne, että voisit kokeilla jotakin uutta ja pohdit kohtaamisen merkitystä – etenemisen tulee tapahtua asiassa tavalla mikä tuntuu juuri sinusta sopivalta. Tärkeintä on, ettet jää yksin omien ajatusten, oireiden tai käytännön haasteiden kanssa.  Jokaisen tulee vain lähteä etsimään ja löytämään se oma juttu, mistä innostuu ja mikä tuntuu elämäntilanteeseen sopivalta. Yhteys ja läheisyys toiseen ihmiseen alkaa lopulta kuitenkin aina pienistä teoista.

 Rohkaisevin terveisin Antti Heinonen

Kirjoittaja on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri, joka on työskennellyt pitkään mielenterveys- ja päihdetyössä. Nykyisin hän toimii opettajana Suomen Diakoniaopistolla. Tammikuussa hän aloittaa kauden 2021-2022 Hyvän mielen talon hallituksen jäsenenä.